Koululle kerätään näyttelyyn töitä, todistuksia ym. menneiltä vuosilta.

Tavarat voi toimittaa Katrille, ota yhteyttä 040-5015557. Jos tuot

käsitöitä tai piirustuksia niin merkitse ne nimellä ja puhelinnumerolla.

 

26.8.2012 Riihiniemen koulu 100 vuotta

 

Arvoisat juhlavieraat

 

Riihiniemen koululla on kunniakas historia osana Hartolan kunnan koululaitoksen yli 140 vuotista toimintaa. Riihiemen koulu perustettiin seitsemäntenä kansakouluna Hartolaan, jossa toimi yhtäaikaa enimmillään 17 kansakoulua.  Riihiniemen koulu ehti olla ennen lakkauttamistaan v. 2007 toimivana kouluna kolmanneksi pisimmän ajan Hartolan kouluista eli 95 vuotta. Tätä pidempään eli 102 vuotta,  toimi v. 1994 lakkautettu Putkijärven koulu ja edelleen toimiva Kirkonkylän koulu nykyiseltä nimeltään Hartolan Yhtenäiskoulu. Koska kaikki kyläkoulut on lakkautettu, niin Hartolan koululaitoksessa on palattu takaisin 1800-luvulle, jolloin ensimmäinen koulu perustettiin juuri Hartolan kirkonkylään.

 

Riihiniemen koulu on Hartolan kouluista pisimpään samassa koulurakennuksessa toiminut koulu. Tämä puinen kaunis koulurakennus on siten arvokas osa Hartolan koululaitoksen historiaa.

 

Riihiniemen koulun aloittaessa toimintansa varsinainen kansakoulun sisäänkirjoitus oli opettajan pitämän päiväkirjan mukaan 1.lokakuuta. Yleensä tuohon aikaan pidettiin pienten lasten koulua  kuukauden ajan ennen varsinaisen kansakoulutyön alkamista. Useilla olikin todistuksissaan merkintä, että he olivat käyneet kiertokoulua ja pienten lasten koulua. Osa oppilaista otettiin suoraan toiselle tai kolmannelle luokalle. Neliosastoisen eli neliluokkaisen kansakoulun opetussuunnitelman lukuvuodelle 1912-1913  laati koulun johtaja Evert Seppälä. Hän opetti koulussa lähes kaikki aineet,  Aune Miina Seppälä oli käsitöiden opettajatar. Opetussuunnitelma tuli hyväksyttää piiritarkastajalla, joka merkitsi  siihen omat huomautuksensa. Kaikilla luokilla kouluviikko oli kuusipäiväinen ja oppitunteja oli viikossa 30. Nykyäänhän oppitunteja ensimmäisen ja toisen luokan oppilailla on viikossa 20, ja vasta seitsemännestä luokasta alkaen viikkotuntimäärä on 30.

 

Opetussuunnitelman mukaan koulun  oppiaineet olivat: uskonto, lukeminen, kielioppi ja kirjalliset harjotukset, mukaelma- ja ainekirjotus, laskento, maantieto, piirustus, laulu, voimistelu ja käsityö sekä kolmannella ja neljännellä luokalla näiden lisäksi mittausoppi, historia ja luonnontieto. Ensimmäisellä ja toisella luokalla opetettiin kaunokirjotusta.

 

Uskonnon oppikirjana käytettiin  Raamatun historiaa ja Katkismusta. Lukemisen oppikirjat olivat Valistuksen lukukirja, Vänrikki Stoolin tarinat ja Suomen kirja.Poikien käsitöissä tehtiin Blomstedtin mallisarjan esineitä, taloudessa tarvittavia esineitä ja pienempiä huonekaluja. Tyttöjen käsitöissä tehtiin mm. esiliina, sukat, tytön paita ja housut, lapaset ja tyynyliina. Tämän lisäksi harjoiteltiin paikkaamista, parsimista, korutöitä ja lakanapitsin tekoa.

 

Käsinkirjoitettu Riihiniemen koulun opetussuunnitelma on 12 sivuinen, kun Hartolassa nyt käytössä olevassa opetussuunnitelmassa on sivuja 209. Suurin osa nykyisestä opetussuunnitelmasta on vatakunnallisia opetussuunnitelman perusteita, jotka takaavat yhtenäisen perusopetuksen koko Suomessa. Koulun oppiaineet eivät juurikaan ole sadassa vuodessa muuttuneet - lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen ovat aina olleet koulusivistyksen perusta.

 

Vaikka oppiaineiden nimet ja sisällötkin ovat uusiutuneet niin oppiaineina uskonto, historia, maantiede, ympäristötieto, kuvataide, musiikki, liikunta ja käsityö löytyvät edelleen oppilaiden lukujärjestyksestä. Vuonna 1964 voimaan tulleen kansakoululain jälkeen toinen kotimainen kieli ja yksi vieras kieli saattoivat kuulua kansakoulun pysyviin oppiaineisiin . Vasta peruskoulu-uudistus 1970-luvulla teki pakolliseksi toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen opiskelun oppivelvollisuuskoulussa. Taannoisen opetusministerin ehdotus draaman ja etiikan opettamisesta torjuttiin -  ilmeisesti liian suurena muutoksena tähän hyvin pysyvään oppituntijakoon.

 

Arviointi suoritettiin ensimmäisestä  luokasta alkaen numeroarvosteluna. Nykyään Hartolassa käytetään sanallista arviointia alemmilla luokilla ja vasta viidennestä luokasta alkaen numeroaarviointia. Hyvä näin, muistan omasta kokemuksestani kuinka ensimmäisen joulutodistuksen saadessani ihmettelin, mitä tarkoittaa, kun siinä on niin monta kuutosta. Ilmeisesti silloin jätettiin arvosanoihin runsaasti korottumisen varaa.

 

Kansakoulun käyminen oli aluksi vapaaehtoista. Oppivelvollisuuslaki säädettiin vasta  vuonna 1921. Kansakoulun oppimäärän omaksuminen muuttui siten pakolliseksi, ja kunnat velvoitettiin entistä tiukemmin perustamaan ja ylläpitämään kansakouluja. Oppivelvollisuuslaki ei tuntenut kiertokouluja, joten niistä muodostettiin kansakoulun kaksi alinta luokkaa. Näin kansakoulusta muodostui kuusivuotinen. Viimeiset kaksi vuotta olivat kansakoulun jatkokurssia.

 

1920-luvulla Riihiniemen  koulun  jatko-opetuksessa opiskeltiin laskentoa, kirjotusta, ja laulua. Pojilla oli lisäksi maatalousoppia ja tytöillä kotitaloutta.

 

Oppilaat maksoivat koulunkäynnistään yleensä pienen maksun varattomia oppilaita lukuunottamatta. Vasta vuonna 1933 tuli voimaan laki vapaista koulutarvikkeista kaikille oppilaille.

 

Oppilaat toivat aluksi kotoaan kouluun omat eväät, jotka olivat vähävaraisten perheiden lapsilla usein hyvin puutteelliset. Vuodesta 1948 lähtien oli kuntien järjestettävä kaikille oppilaille maksuton ateria jokaisena koulupäivänä.

 

Koulukurin perustana ovat olleet kansakouluasetus vuodelta 1866 ja Keisarillisen Majesteetin Armollinen Koulujarjestys Suomen Suuriruhtinaanmaalle vuodelta 1872. Tämän koulujärjestyksen mukaan

"Oppilaan pitää alati määrätylle kellon lyömälle tuleman opetushuoneeseen, puhtaana ja siivosti vaatetettuna sekä tarpeellisilla oppikirjoilla varustettuna, kuin myös ääneti odottaman opetuksen alkamista, seuraaman sitä alituisella tarkkaamisella ja kotona ahkerasti itseänsä siihen valmisteleman."

 

Kansakouluasetuksen mukaisia sallittuja rangaistuksia olivat mm.:nuhteet oman luokan läsnäollessa, alemmaksi muuttaminen luokassa, toisista oppilaista erottaminen, aresti, koulusta erottaminen ja ruumiillinen kuritus. Se käsitti kuusi vitsan lyöntiä kämmenelle ja se annettiin luokan opettajan ja oppilaiden läsnäollessa.

 

Vakavimmat rangaistukset kirjattiin koulun vuosikertomukseen, joka lähetettiin koulutarkastajalle.

Erään Hartolan kansakoulun vuosikertomuksessa lukee näin: "Kolmea poikaoppilasta on rangaistu ruumiillisesti näpistelystä. Lasten isät toimittivat rangaistuksen."

Ruumiillinen kuritus koulussa kiellettiin v. 1914.

Ajankohtaisena keskustelunaiheena julkisuudessa on ollut mm. voiko oppilailla teettää rangaistukseksi työtä tai jälki-istunnossa oppilas määrätä tekemään tutkielmaa. Tähän aiheeseen on jo vuoden 1871 koulujärjestyksessä otettu kantaa näin:

"Jälkeenpitoa koulussa viikon lopulla, jolloin jonkun opettajan tulee olla perään katsomassa, älköön ylimalkaan kestäkö kauemmin kuin yksi tunti, vaan sitä voidaan kovemmissa tapauksissa ja rikostyön uudistettua pitentää kahdeksi tunniksi. Tässä tulee asianhaarain ja asianomaisten opettajain tutkimisen mukaan, saako oppilas toimittaa sopivaista työtä vai eikö."

Vuonna 1898 tuli voimaan piirijakoasetus, jonka mukaan kaikki pitäjät oli jaettava koulupiireihin niin, että kenenkään koulumatka ei muodostuisi yli viiden kilometrin mittaiseksi. Nykyisessä perusopetuslaissa tuo samainen 5 kilometriä on raja, jota pitemmästä koulumatkasta  oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen

 

Monet perusasiat ovat säilyneet muuttumattomina suomalaisessa koulujärjestelmässä. Nykyään kuitenkin korostetaan enemmän oppilaan yksilöllistä kohtaamista, ohjaamista ja koulunkäynnin tukemista. Tieto- ja viestintätekniikan kehitys on mahdollistanut sen, että erilaista tietoa on  saatavilla runsaasti ja monenlaisessa muodossa. Opetusmenetelmissä on kovasti vielä kehittämisen varaa, Yleisin opetustapa kun taitaa edelleen olla se, jossa oppilaat istuvat pulpeteissa ja opettaja opettaa..

 

Nykyään on koulussa huolehdittava, että oppilaita ei voi jättää valvomatta edes silloin kun oppilas poistetaan luokasta. Aikoinaan miesopettaja saattoi jänismetsälle lähtiessään jättää oppilaat tekemään tehtäviään kouluun tai opettajatterena toimiva maatalon emäntä käydä poijittamassa lehmän kesken koulupäivän.

 

Kansakoulu, joka myöhemmin muuttui peruskouluksi, oli maaseudulla  kylän keskus - paikka, jonne kokoonnuttiin joulujuhliin, äitienpäiväjuhliin, kevätjuhliin ja muihin yhteisiin tapahtumiin koko kylän voimin katsomaan lasten esityksiä.

 

Vaikka koulutoiminta on Riihiniemen koululla päättynyt, on teillä kyläläisillä mahdollisuus tehdä tästä koulusta uudenlainen toimiva keskus ja kokoontumispaikka tälle kylälle. Siitä on osoituksena myös tämänpäiväisen 100-vuotisjuhlan järjestäminen.

 

Hartolan kunnan puolesta toivotan pitkää ikää 100-vuotiaalle Riihiniemen  koulurakennukselle sekä menestystä kyläseuralle ja kaikille kylän asukkaille.

 

Irja Niilahti                                                                                                                                  rehtori-sivistystoimenjohtaja