RIIHINIEMEN KOULU 100 VUOTTA

Opettaja Irma Kauranteen 80-vuotishistoriikin pohjalta koonnut Maritta Virtanen.

6.2.1912

Vehkalahden Töyrylässä suunniteltiin koulun perustamista, vaikka oppivelvollisuuslakia ei vielä ollutkaan. Perustamista suunnittelivat Selma Vuori, A. Niinimäki, Daavid Hynninen, MattiLehto sekä Juho Mäkinen, joka toimi esimiehenä ja kirjurina. Lapset olivat siihen asti käyneet Joutsjärven ja Kuivajärven kouluissa, mikäli onnistuivat hankkimaan koulukortteerin.

26.2.1912

Pidettiin halkohuutokauppa, jossa ostettiin 30 metrisyltä halkoja. M. Länkeliniltä tilattiin 21 pulpettia Joutsjärveltä tuodun mallin mukaisesti sekä yksi opettajan pöytä tuoleineen.

Huhtikuu 1912

Opettajan virasta ilmoitettiin kaksi kertaa Helsingin Sanomissa ja kerran Virallisessa lehdessä. Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Evered Seppälä ja hänen vaimonsa Anna Seppälä alkoi opettamaan käsitöitä.

Perustamisvuonna tilattiin koulutarvikkeet ja oppilaiden tuli maksaa ne itse. Varattomille myönnettiin vapautus tarvike-maksuista.

Kuntakokous myönsi urkuharmoniin 300 markkaa. Harmonin haki Johan David Hynninen hevosella kirkonkylästä. Koska Suomen suurruhtinaskunta oli osa Venäjän keisarikuntaa, tuli Nikolai II kuva laittaa myös Riihiniemen koulun luokkahuoneen seinälle. Venäjän maantiedon oppikirjoja hankittiin 20 kappaletta.

1914

Alun perin käsityönopettajaksi valittu Anne Seppälä nimettiin virallisesti koulun apuopettajaksi. Oppilaita oli silloin noin 60 ja lisäksi kymmenkunta ns. ulkopiiriläistä Pertunmaalta.

1920 alakansakoulu, opettajaksi Elsa Ervasti

Nokkaan perustettiin oma koulupiiri ja osa lapsista siirtyi sinne. Huoltajien oli laitettava lapsensa kouluun, koska yleinen oppivelvollisuus oli tullut voimaan.

Tilat alakansakoululle löytyivät Vastamäentien risteyksestä. Kunta osti Ristola-nimisen paikan 6000 markalla. Koulua alettiin nimittää Tienhaaran kouluksi. Elsa Ervastista tuli 1921 alakansa-koulun ensimmäinen opettaja ja hän toimi opettajana vuoteen 1935 saakka.

1923-1925

Opettajina toimivat Vilho ja Inkeri Pentikäinen. Vilho Pentikäinen oli laulu- ja musiikkimiehiä ja hän toimi myös Riihiniemen Nuorisoseura ry:ssä. Oppilaat lauloivat kuorossa ja esiintyivät eri tilaisuuksissa. Johtokunta kiinnitti huomiota siihen, millaisia
lauluja harmonilla säestetään.

Koska miesopettajista oli pulaa, valittiin opettajaksi Ester Eskonen. Veistonopetusta opettivat kylän miehet: Hillehard Hildén, myöhemmin Eino Hildén, Toimi Alihanka.

1927 lähtien opettajana on 20 vuoden ajan Oskari Pessala

Oskari Pessala oli ollut koulun ensimmäisiä oppilaita. Hänen vaimonsa hoiti aluksi taloutta ja perhettään, mutta alkoi myöhemmin myös opettamaan. Pessala käynnisti 15 vuotta aiemmin rakennetussa koulussa perusteellisen remontin. Johtokunta huolehti töiden yksityiskohtaisesta suunnittelusta, materiaalien hankinnasta sekä valvonnasta.

Johtokunnan vuosittaisiin tehtäviin kuului polttopuiden hankinta ja niiden pilkkominen. Kouluruokailu tilattiin tarjousten perusteella, samoin siivous ja talonmiestyöt. Koulussa tarjottiin
hernerokkaa, lihasoppaa tai marjakeittoa. Opettajat saattoivat ottaa työkseen koulun siivouksen ja siitä maksettiin pieni korvaus. Johtokunta huolehti navetan karsinan korjauksista, lehmän talvirehusta ja katoksen teosta sikaa varten. Johtokunta huolehti myös oppilashuollosta ja teetti alkuvuosina räätälillä vaatteita ja suutarilla kenkiä lapsille, joilla niitä ei ollut. Huoltajille lähetettiin aina 1940-luvulle saakka tarvittaessa kehotuksia
lähettää lapsensa kouluun. Johtokunta määräsi myös lasten ”kurituksista".

Sotavuodet

Oppilaita oli satakunta, määrää lisäsivät karjalaisevakkojen lapset. Koulussa oli vain yksi opettaja, koska miesopettaja oli kutsuttu sotapalvelukseen. Rintamalla oli myös lottana alakansa-koulun naisopettaja Eeva Sula, sittemmin Alihanka. Hän toimi Riihiniemen koulun opettajana yhteensä 18 vuotta ja oli johtajaopettaja Oskari Pessalan jälkeen.

Sotavuosina kodeissa kasvatettiin juurikasveja ja perunaa myös koulun tarpeisiin. Talkootyökin oli oppiaineena ja siitä annettiin numero todistukseen. Vaikean elintarvikesäännöstelyn vuoksi
koulukeittolan toiminta oli sotavuosina joko kokonaan pysähdyksissä tai ruokaa tarjottiin vain muutamina päivinä. 1943 pyydettiin kansanhuoltolautakunnalta kumiterien ostolupa niille lapsille, jotka eivät pystyneet tulemaan kouluun heikon
jalkinetilanteensa vuoksi.

1947

Nykyisen jääkiekkokaukalon alueelle raivattiin koulua varten leikkikenttä. Lisätilaa vuokrattiin Ekon yhteismetsältä. Alueella tehtiin talkoita, kantojen raivauksesta maksettiin erikseen.

1949

Toisen koulurakennuksen valmistuessa saatiin yksi luokkahuone lisää, koulukeittola ja kaksi asuntoa opettajille. Enää ei tarvinnut käyttää saunapataa ruoanvalmistukseen.

1950-luvun vaihteessa kouluun saatiin sähkövalot ja1952 hankittiin ikkunaverhoja kaunistukseksi. Juho Pöyryn testamentin (1951) kautta koulu sai 150 000 markkaa käytettäväksi varattomien lasten hyväksi. 1950-luvulla myönnettiin oppilaille kenkä- ja vaateavustuksia. Oppilaat keräsivät koululle marjoja ja toivat perunoita. Pitkämatkalaisille hankittiin suksia. 1950-luvun lopulla oppilaita oli yli sata ja koulu toimi jonkin aikaa neljällä opettajalla.

1961

Oppilasmäärän vähenemisen vuoksi koulu toimi 3-opettajaisena. 1960-luvulla elämä oli jo Suomessa helpompaa. Kouluun ei enää tuotu ruokaa kodeista, jokainen sai koulutarvikkeet koulusta, joskin monoja ja kumisaappaita annettiin vähävaraisille johto-kunnan päätöksen mukaan.

1963 koulun opettajiksi Irma ja Timo Kauranne sekä Sirkku Honkapää (Irma 1963-1995, Timo 1963-1977, Sirkku 1963-1977))

Timo Kauranne käynnisti koulun peruskorjauksen, koska 80 oppilaan koulussa lämmittäminen, puiden ja veden kanto oli raskasta työtä. Kouluun suunniteltiin viemärit, vesijohdot jakeskuslämmitys. Nämä mukavuudet tulivat 1969.

1960-luvulla kielten opetus toi uusia oppiaineita. Irma Kauranne opetti aluksi ruotsia ja Sirkku Honkapää englantia alkaen kolmasluokkalaisista.

Timo Kauranne ideoi Hartolan Voiman alaosaston, Riihiniemen Rajun perustamisen. Seura perustettiin 18.2.1964. Yleisen kokouspöytäkirjan mukaan nimiehdotuksia oli useita: Sudet,

Haukat, Reima, Riuska, Rivakka, Riihi, Raju, Reipas, Korvenveikot, Ryty, Isku, Ruisku, Veto, Kisa, Kiista, Ilves, Karhut, Rajut, Roima, Raikas, Repäys, Lataus, Tiikerit, Riento, Rysäys, Jysky ja Voima. Äänestys tapahtui Rajun ja Reippaan välillä. Lippuäänestyksen tuloksena saatiin nimeksi Raju äänin 13-2.

Paikallinen urheiluseura järjesti koululaisille monenlaista urheilutoimintaa ja myös piirikunnallisia kilpailuja. Keskisen-mäelle rakennettiin hyppyrimäki. Alakoulun rakennuksessa,

Ristolassa, tehtiin painonnostoharjoituksia. Ekon yhteismetsässä pidettiin auki latuja eri suuntiin.

Timo Kauranne toimi johtajaopettajana ja suunnitteli myös koulukyytien järjestämisen niille lapsille, joiden koulumatka oli yli 5 kilometriä. Kuivajärven koulupiiriläiset siirtyivät Riihiniemeen

Kuivajärven koulun lopettaessa toimintansa 1969. Silloin pitkä-matkalaisten osuus koulun oppilaista nousi 23 %:iin. Vuonna 1993 vastaava prosenttiluku oli 50. Lain mukaan lasten saattaminen oli mahdollista korvata vanhemmille. Koulumatkojen mittaukset ja niistä tehtävät päätökset aiheuttivat jonkin verran riitoja. Matkoja mitattiin sekä autoilla että metrimitoilla.

1970-luku

Peruskouluun siirtyminen toi koulun toimintaan uuden leiman. Vuonna 1975 Riihiniemen koulu muuttui peruskoulun ala-asteeksi ja opettajista tuli peruskoulun luokanopettajia. Matematiikan opetusta yritettiin mullistaa alkioita opettelemalla. Ala-asteen puolella palattiin kuitenkin pikkuhiljaa opettelemaan perinteisiä kertotauluja ja peruslaskutoimituksia. Pulpetteja uusittiin, jotta niitä olisi helppo siirtää eri opetusryhmiksi.

1977-1990 koulun opettajana toimi Pirjo Mäkinen. Hän siirtyi kirkonkylään 1990, jolloin Riihiniemen koulusta tuli 2- opettajainen. 1979-1986 koulun opettajana toimi Markku Siihola, minkä jälkeen hänkin siirtyi kirkonkylään.

1980-luku

Peruskouluun siirtyminen toi uusia havaintovälineitä; piirto-heittimiä, monistuskoneet, luokkakäsikirjaston, väri-tv:n ja videon. Mustavalkoinen televisio ja radio oli hankittu aiemmin oppilaiden paperinkeräystempauksella 1960-1970-luvun taitteessa. TV:stä sen ajan oppilaat muistavat muun muassa kuukävelyn seuraamisen.

1986

Koulun peruskorjaus valmistui. Saatiin oppilaille sisävessat ja suihkut, sekä opettajanhuone ja sosiaalitila. Koulukeittolan emännän työtä helpottivat sähköliesi, jääkaappi-pakastin ja astianpesukone.

2007

Opetus Riihiniemen ala-asteella päättyi 4.6.2007. Hartolan kunta luovutti koulun tilat kokonaisuudessaan 09.07.2000 perustetun Koitti ry:n käyttöön vuokratta 01.09.2007 alkaen. Koitti ry vastasi kiinteistön lämmitys- ja huoltokustannuksista. Peruskorjauksista ja liikuntapaikkojen ylläpitomenoista huolehti kunta.

2012

Koitti ry osti koulukiinteistön Hartolan kunnalta 31.05.2012 allekirjoitetulla kauppakirjalla.