RIIHINIEMEN KOULU 100 VUOTTA

Opettaja Irma Kauranteen 80-vuotishistoriikin pohjalta koonnut Maritta Virtanen

 
 

6.2.1912

Koulun saamista suunniteltiin Vehkalahden Töyrylässä, vaikka oppivelvollisuuslakia ei vielä ollut. Aiemmin lapsia oli käynyt koulussa Joutsjärven ja Kuivajärven alueella, mikäli he onnistuivat saamaan koulukortteerin.

Töyrylässä koulun perustamista suunnittelivat Selma Vuori, A. Niinimäki, Daavid Hynninen, Matti Lehto ja Juho Mäkinen, joka toimi esimiehenä ja kirjurina.  

26.2.1912

Pidettiin halkohuutokauppa, halkoja ostettiin 30 metrisyltä. M. Länkeliniltä tilattiin 21 pulpettia Joutsjärveltä tuodun mallin mukaisesti ja yksi opettajan pöytä tuoleineen.

Huhtikuu 1912

Helsingin Sanomissa ilmoitettiin kaksi kertaa opettajan virasta, yhden kerran Virallisessa lehdessä. Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Evered Seppälä ja hänen vaimonsa Anna Seppälä opetti käsitöitä. 

Perustamisvuonna koulutarvikkeet tilattiin, mutta oppilaiden tuli itse maksaa tarvikkeet, varattomille myönnettiin vapautusta tarvikkeiden maksusta.

Urkuharmoniin kuntakokous myönsi rahaa 300 markkaa. Harmonin hanki hevosella Johan David Hynninen kirkonkylästä. Koska Suomi kuului Venäjän Suurruhtinaskuntaan, oli määräys, että Nikolai II kuva tuli Riihiniemen koulunkin luokkahuoneen seinään. Venäjän maantiedon oppikirjoja hankittiin 20 kappaletta.

1914

alun perin käsityönopettajaksi valittu Anne Seppälä nimettiin virallisesti koulun apuopettajaksi. Oppilaita oli silloin noin 60 ja ns. ulkopiiriläisiä Pertunmaalta kymmenkunta.

 

1920 alakansakoulu, opettajaksi Elsa Ervasti

Nokkaan perustettiin oma koulupiiri ja osa lapsista siirtyi sinne. Yleinen oppivelvollisuus oli tullut voimaan ja huoltajien oli laitettava lapsensa kouluun.

Alakansakoululle löytyi tilat Vastamäen tienristeyksestä. Kunta osti 6000 markalla Ristola-nimisen paikan. Koulua alettiin nimittää Tienhaaran kouluksi. Elsa Ervastista tuli 1921 alakansakoulun ensimmäinen opettaja. Hän toimi opettajana vuoteen 1935 saakka.

1923-1925

Vilho ja Inkeri Pentikäinen olivat opettajina. Vilho Pentikäinen oli laulu- ja musiikkimiehiä. Hän toimi myös Riihiniemen Nuorisoseura ry:ssä. Oppilaat lauloivat kuorossa ja esiintyivät eri tilaisuuksissa. Johtokunta kiinnitti huomiota siihen, millaisia lauluja harmonilla säestetään.

Kun miesopettajista oli pula, valittiin opettajaksi Ester Eskonen. Veistonopetusta opettivat kylän miehet: Hillehard Hildén, myöhemmin Eino Hildén, Toimi Alihanka.

Oskari Pessala vuonna 1927 kahdeksikymmeneksi vuodeksi koulun opettajaksi

Oskari Pessala oli ollut koulun ensimmäisiä oppilaita. Hänen vaimonsa hoiti aluksi tn. taloutta ja perhettään, mutta tuli myöhemmin myös opettajaksi. Pessala käynnisti 15 vuotta sitten rakennetussa koulussa perusteellisen remontin. Johtokunta huolehti töiden yksityiskohtaisesta suunnittelusta ja materiaalien hankinnasta sekä valvonnasta.

Johtokunnan vuosittaisena tehtävänä oli myös polttopuiden hankinta ja niiden pilkkominen. Kouluruokailu tilattiin tarjousten perusteella, samoin siivous ja talonmiestyöt. Koulussa tarjottiin hernerokkaa, lihasoppaa tai marjakeittoa. Opettajat saattoivat ottaa työkseen koulun siivouksen, josta maksettiin pieni korvaus. Johtokunta huolehti opettajille navetan karsinan korjaukset, lehmän talvirehun saannin, sian katoksen teon.  Johtokunta huolehti myös oppilashuollosta ja teetti alkuvuosina räätälillä vaatteita ja suutarilla kenkiä niitä vailla oleville lapsille. Huoltajille lähetettiin aina 1940-luvulle asti tarvittaessa kehotuksia lähettää lapsensa kouluun. Johtokunta määräsi myös "lasten kurituksista".

Sotavuodet

Oppilaita oli satakunta, määrää lisäsivät karjalaisten evakkojen lapset. Koulussa oli vain yksi opettaja, miesopettaja oli kutsuttu sotapalvelukseen. Myös alakansakoulun naisopettaja Eeva Sula, sittemmin Alihanka, oli lottana rintamalla. (Hän toimi Riihiniemen koulun opettajana yhteensä 18 vuotta ja oli johtajaopettajana Oskari Pessalan jälkeen.)

Sotavuosina kodeissa kasvatettiin juurikasveja ja perunaa myös koulun tarpeisiin. Oppiaineena oli talkootyö, josta annettiin numero todistukseen. Vaikean elintarvikesäännöstelyn vuoksi koulukeittolan toiminta oli sotavuosina pysähdyksissä tai ruokaa tarjottiin vain muutamina päivinä.  1943 kansanhuoltolautakunnalta pyydettiin kumiterien ostolupaa niille lapsille, jotka eivät heikon jalkinetilanteensa takia voineet tulla kouluun.

1947

Koulun leikkikenttä raivattiin nykyisen jääkiekkokaukalon alueelle. Lisätilaa vuokrattiin Ekon yhteismetsältä. Alueella tehtiin talkoita, kantojen raivauksesta maksettiin erikseen.

1949

Toinen koulurakennus valmistui, saatiin yksi lisäluokkahuone, koulukeittola ja kaksi asuntoa opettajille. Enää ei tarvinnut käyttää saunapataa ruuanvalmistukseen.

1950-luvun vaihteessa kouluun saatiin sähkövalot ja 1952 hankittiin ikkunaverhoja koulun kaunistukseksi. Juho Pöyryn testamentin (1951) kautta koulu sai 150 000 markkaa käytettäväksi varattomien lasten hyväksi. 1950-luvulla myönnettiin kenkä- ja vaateavustuksia oppilaille. Oppilaat keräsivät marjoja ja toivat perunoita koululle. Pitkämatkalaisille hankittiin suksia. 1950-luvun lopulla, kun oppilaita oli yli sata, koulu toimi vähän aikaa 4-opettajaisena.

1961

Oppilasmäärä laskun takia koulu toimi 3-opettajaisena. 1960-luvulla elämä Suomessa oli jo helpompaa. Kouluun ei enää tuotu ruokaa kodeista, jokainen sai koulutarvikkeet koulusta, joskin mono- ja kumisaappaita annettiin johtokunnan päätöksen mukaan vähävaraisille.

1963 Irma (1963- 1995)  ja Timo (1963-1977) Kauranne sekä Sirkku Honkapää (1963-1977) koulun opettajiksi

Timo Kauranne käynnisti koulun peruskorjauksen, sillä lämmittäminen, puiden ja veden kanto 80 oppilaan koulussa oli raskasta työtä. Kouluun suunniteltiin viemärit, vesijohdot, keskuslämmitys. 1969 saatiin nämä mukavuudet.

1960-luvulla uusina oppiaineina tulivat kielten opetus. Irma Kauranne opetti aluksi ruotsia, Sirkku Honkapää kolmannelta luokalta alkaen englantia. 

Timo Kauranne ideoi Hartolan Voiman alaosaston, Riihiniemen Rajun perustamisen. Seura perustettiin 18.2.1964. Yleisen kokouksen pöytäkirjan mukaan nimiehdotuksia tuli useita: Sudet, Haukat, Reima, Riuska, Rivakka, Riihi, Raju, Reipas, Korvenveikot, Ryty, Isku, Ruisku, Veto, Kisa, Kiista, Ilves, Karhut, Rajut, Roima, Raikas, Repäys, Lataus, Tiikerit, Riento, Rysäys, Jysky ja Voima. Rajun ja Reippaan välillä äänestettiin. Tuokseksi lippuäänestyksessä tuli Raju äänin 13-2.

Paikallinen urheiluseura järjesti monenlaista urheilutoimintaa koululaisille ja myös piirikunnallisia kilpailuja. Keskisenmäelle rakennettiin hyppyrimäki. Painonnostoharjoituksia oli alakoulun rakennuksessa Ristolassa. Ekon yhteismetsässä pidettiin avoinna latuja eri suuntiin.

Timo Kauranne johtajaopettajana suunnitteli myös koulukyyditysten järjestämistä yli 5 kilometriä kauempaa tuleville lapsille.  Kuivajärven koulupiiriläiset olivat siirtyneet kouluun koulun 1969 lakatessa toimintansa. Silloin pitkämatkalaisia oli koulun oppilaista 23 %. Vuonna 1993 vastaava prosentti oli 50 %. Lain mukaan koululaisten vanhemmille oli mahdollisuus korvata lasten saattaminen. Koulumatkojen mittaukset ja päätökset aiheuttivat jonkin verran riitoja. Matkoja mitattiin sekä autoilla että metrimitoilla.

1970-luku

Koulun toimintaan antoi leimansa peruskouluun siirtyminen. Vuonna 1975 Riihiniemen koulu muuttui peruskoulun ala-asteeksi ja opettajat peruskoulun luokanopettajiksi. Matematiikan opetusta yritettiin mullistaa alkioita opettelemalla. Ala-asteen puolella palattiin kuitenkin pikkuhiljaa opettelemaan perinteisiä kertotauluja ja peruslaskutoimituksia. Pulpetteja uusittiin, jotta ne oli helppo siirtää erilaisiin opetusryhmiin.

1977-1990 Pirjo Mäkinen toimi koulun opettajana. Hän siirtyi kirkonkylään 1990, jolloin Riihiniemen koulu tuli kaksiopettajaiseksi.  Markku Siihola oli koulun opettajana vuosina 1979-1986, jolloin hänkin siirtyi kirkonkylään.

1980-luku

Peruskoulu sai uusia havaintovälineitä, piirtoheittimiä, monistuskoneet, luokkakäsikirjaston, väri-tv ja video. Aikaisemmin mustavalkoinen televisio ja radio oli hankittu oppilaiden paperinkeräystempauksella 1960-1970-luvun taitteessa. TV:stä sen ajan oppilaat muistavat muun muassa kuukävelyn seuraamisen.

1986

Koulun peruskorjaus valmistui. Oppilaille saatiin sisäwc:t, suihkut, opettajanhuone ja sosiaalinen tila. Koulukeittolan emännän työtä helpottivat sähköliesi, pakastin-jääkaappi ja astianpesukone.

2007

Koulutyö Riihiniemen ala-asteella päättyi 4.6.2007. Hartolan kunta luovutti  09.07 2000 perustetulle Koitti ry:lle koulun tilat kokonaisuudessaan käyttöön vuokratta 01.09.20007 alkaen. Koitti ry vastasi kiinteistön lämmitys- huoltokustannuksista. Peruskorjauksista ja liikuntapaikkojen ylläpitomenoista huolehti kunta.

2012

Koitti ry osti koulukiinteistön Hartolan kunnalta 31.05.2012 allekirjoitetulla kauppakirjalla.